Suomen järvien ja meren lämpötilat ovat kesäisinkin kylmät siihen, että ihminen tarkenisi oleilemaan vedessä tunnin ajan, mikä on aikalailla enimmäisaika yksittäiselle laitesukelluskerralle. Lämpötila on syy, miksi sukeltaminen Suomessa vaatii enemmän kuin monissa muissa maissa. Jotkut kykenevät sukeltamaan märkäpuvussa, jossa vaatteen ja ihon väliin jäävän veden lämmittäminen jää kehon tehtäväksi, joten sen tulisi vaihtua mahdollisimman vähän. Puvun paksuus ja kerrokset auttavat lämmittävyyteen, mutta sukeltaja tarvitsee sitä enemmän painoja mitä paksumpi märkäpuku, koska vaatteet lisäävät nostetta vedessä.
Kuivapuku pitää sukeltajan lämpimimpänä Suomen olosuhteissa, mutta puvun on oltava tiivis ja sen sisällä olevat vaatteet ovat yleensä tarpeen lämpimänä pysymiseen. Kuivapuvun käyttöä varten on käytävä erillinen kuivapukukurssi, koska sukeltaminen sen kanssa on kömpelömpää kuin märkäpuvun kanssa. Kuivapuvun noste on suuri, ja sukeltajan täytyy varoa, ettei nouse yhtäkkiä pintaan siirtyessään matalammalle sukellussyvyydelle.
Osa harrastajista käy sukelluskurssit ulkomailla, sillä lämpimissä ja kirkkaissa vesissä harjoitteleminen on helpompaa. Kurssit voivat olla myös monta kertaa Suomen hintoja halvempia. Peruskurssin pystyy käymään noin 300 eurolla esimerkiksi Egyptissä. Joissain lomakohteissa laitesukeltamisen mahdollisuutta suorastaan tyrkytetään. Thaimaan Koh Taon saarelta harva poistuu ilman kokemusta laitesukeltamisesta ja siellä, kuten joissain muissakin ulkomaan kohteissa, voi sukelluskurssin käydä myös suomeksi. Jos lajista innostuu kovasti, voivat nämä lomilla tehdyt sukellusmatkat johtaa harrastuksen jatkamiseen Suomessa. Sukellustutkinnot ovat kansainvälisiä, joten ulkomailla käyty kurssi kelpaa Suomessakin.
Monet eivät silti kokeile koskaan laitesukeltamista Suomessa, mikä voi johtua tottumuksesta siihen, että sukellusmatkoille osallistumisesta on tehty todella helppoa monissa lomakohteissa. Kun sukelluskurssi on käyty, tarvitsee vain varata sukellusmatka jostain sukellustoimistosta tai “dive shopista”. Toimiston henkilökunnan kanssa katsotaan, että mukaan tulee oikean kokoiset varusteet. Monissa lomakohteissa, kuten Thaimaassa, Indonesiassa ja Meksikossa, ei tarvita mitään omia sukellusvarusteita. Kaiken voi vuokrata erikseen, tai varusteet kuuluvat automaattisesti matkapaketin hintaan.
Suomessa sukellusharrastus on epäkaupallisempaa ja laitesukellus vaatii enemmän omia varusteita ja järjestelyvaivaa. Jos ei ole omaa autoa, eikä huvita käyttää tuhansia euroja varusteiden hankintaan, saattaa tuntua melko mahdottomalta päästä eteenpäin harrastuksessa. Hankintalistalle kuuluu mm. maski, räpylät, tasapainotusliivi ja hengityssäädin. Sitten tarvitsee hankkia oma sukelluspuku ja yleensä arvokas sukellustietokone.